Uudelleenkäyttö uuden ostamisen sijaan. Vähennä CO2-päästöjä 90 %.

Yli 90 % uuden sahanterän CO2-päästöistä liittyy teräkseen ja kuljetukseen. Alle 10% vaikutuksesta tulee uudelleenkäsittelystä ja esimerkiksi kovametallihampaiden juottamisesta. Suunnittelemalla ja valmistamalla sahanteriä korkealaatuisella rungolla voimme pidentää tuotteen käyttöikää ja tarjota sekä huoltohiontaa että uudelleenhammastusta. Kiertotalouspalveluvirrassamme käytämme sahanterän runkoa uudelleen jopa 20 kertaa, vähentäen ympäristövaikutustamme yli 90 %.

1

2

3

4

5

Kiertotalouspalvelutarjonta

Kiertotalous eroaa lineaarisesta taloudesta – joka on leimannut yhteiskuntaamme teollistumisen alusta lähtien. Lyhyesti sanottuna lineaarinen talous tarkoittaa luonnonvarojen hyödyntämistä, tuotantoa, kulutusta ja lopulta jätteen hävittämistä. Kiertotalous on kierto. Sen sijaan, että valmistaisimme, ostaisimme ja heittäisimme pois tavaroita, hyödynnämme kiertotaloudessa kaiken valmistamamme mahdollisimman kauan. Kun tuote on kulutettu loppuun, käytämme ja kierrätämme mahdollisimman paljon uudelleen ja uudelleen. LSAB:n tuotteet ovat osa kiertotaloustarjontaa.

Sama suorituskyky – alhaisemmat kustannukset

Sahanterän uudelleenhammastuksen hinta on noin 70–90 % uuden hinnasta. LSAB Service Centerit toimivat laatuvarmistettujen prosessien mukaisesti, ja jokainen vaihe on huolellisesti suunniteltu parhaan laadun saavuttamiseksi. Uudelleenhammastetun sahanterän suorituskyky ja tekniset ominaisuudet vastaavat uutta sahanterää. Kokonaisomistuskustannusten (TCO) huomioiminen hinnan sijaan johtaa alhaisempiin kustannuksiin ja vähentyneeseen ympäristövaikutukseen.

PUU JA METALLI.
OSA DNA:TAMME.

Noin 70 % Ruotsin pinta-alasta on metsien peitossa. Koko historian ajan metsä on ollut keskeinen rakennusmateriaali, polttoaine, metsästysmaa jne. Siitä, kun kokonaispuuvarastoa alettiin mitata 1920-luvulla, se on myös kasvanut merkittävästi. Hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi meidän on sekä vähennettävä päästöjämme että mahdollistettava suuremman hiilidioksidin sitomisen niin sanottuihin hiilinieluihin (metsä, meri, maa). Metsät jatkavat keskeistä rooliaan siirtymässä, sillä jo nyt ne sitovat yli 80 % Ruotsin paikallisista CO2-päästöistä.

Ruotsi oli aikaisin mukana rationaalisessa metallin louhinnassa, ja masuunitekniikkaa alettiin käyttää Bergslagenissa jo 1100-luvulla. Norbergin kunnassa, paikassa nimeltä Lapphyttan (lähellä Långshyttania), on löydetty jäänteitä Ruotsin vanhimmasta masuunista. Useiden vuosisatojen ajan metallin louhinta on kehittynyt merkittäväksi teollisuudeksi.

Nykyään tiedämme, että meidän on muutettava tapaa, jolla käsittelemme resurssejamme. Lineaarinen lähestymistapa, joka on ollut ominaista yhteiskunnallemme teollistumisesta lähtien, on korvautumassa kiertokululla. Vihreän teräksen valmistus ja kiertotalousliiketoimintamallien luominen ovat ratkaisevan tärkeitä kestävän tulevaisuuden kannalta.

Puu ja metalli ovat osa historiaamme ja toivottavasti myös tulevaisuuttamme.

Teroituspalvelu kestävän HVO-kuljetuksen avulla

LSAB on muuttamassa ajoneuvokantaansa ja pyrkii siirtymään HVO-kuljetuksiin kaikilla markkinoilla. Tällä hetkellä kaikissa omilla kuorma-autoillamme Ruotsissa suoritettavissa kuljetuksissa käytetään polttoaineena HVO:ta. Siirtyminen HVO:hon vähentää CO2-päästöjä 90 %. HVO, joka on lyhenne sanoista Hydrotreated Vegetable Oil (vetykäsitelty kasviöljy), on käsitelty vedyn ja katalyyttien avulla korkeassa paineessa ja lämpötilassa, jolloin syntyy dieselöljyn kaltaisia hiilivetyjä. Metsäteollisuus on merkittävä kuljetuspalvelujen ostaja, ja sahalla raakapuun kuljetus muodostaa suurimman osan kuljetuksista. Koska raaka-aine on metsissä, suurin osa kuljetuksista tapahtuu kuorma-autoilla. Sahatavaran kuljetus tapahtuu suurelta osin myös laivoilla ja junilla. Kuorma-autojen päästöjen vähentämisen strategioihin kuuluu muun muassa se, että kuljetetaan vähemmän matkoja, siirrytään biopolttoaineisiin ja sähköistetään ajoneuvokanta. (Lähde: Ruotsin metsäteollisuus, Skogsindustrierna)